”Vain rikkauden juttu” ”En minä ole urheilija” ”Täysin turhaa”
Henkilökohtainen valmentaja ei nykypäivänä ole enää mahdoton näky meillä ”tavallisilla”. Ihmiset ovat oppineet arvostamaan omaa hyvinvointiaan ja toimintakykyään. Itse miellän asian myös niin, että jos esimerkiksi hiukseni tarvitsevat leikkausta niin ei minulla tule mieleenkään alkaa niitä itse leikkaamaan, sillä en osaa. Mieluummin annan ammattilaisen tehdä sen.
Vuorovaikutuksen merkitys
Olen itse ollut myös valmennettavan roolissa oman urheilu-urani aikana ja pidänkin ammattitaidon mittarina monia muitakin asioita, kuin itse varsinaisen valmennustyön, joka usein on se näkyvin osa valmennuksessa.
Ehkä yksi tärkein on vuorovaikutus ihmisten kanssa. Valmentajan on oltava koko ajan ”hereillä” mitä asiakkaan päässä liikkuu, aistittava päivän kuntoa ja vointia ja tehdä tältä pohjalta muutoksia yhteistapaamisiin nopeallakin aikataululla. Valmennettavat eivät ole mitään koneita, joita voi nappuloista painella. Toisten ihmisten kanssa tämä on toki hieman helpompaa, sillä tietenkin sinun on helpointa toimia ihmisten kanssa, jotka ajattelevat asioista samalla lailla kuin sinä itse, haastavuuden tekee ne joiden kanssa ajatukset eivät heti kohtaa, vaan tässäpä on yksi niistä valmentajan työn haastavuudesta ja kehittämiskohteista. Näiden vuoksi itse analysoin toimintaani varsin tarkasti itsearvioinnin merkeissä, sillä jokaisesta asiakkaasta oppii varmasti myös valmentaja.
Valmentajia on erilaisia- ja hyvä niin
Valmentajia on moneen eri kategoriaan ja erikoistuminen on tärkeää, jotta kuluttaja voisi valita minkälainen valmentaja täyttäisi hänen tarpeensa ja odotuksensa. Osa on voimavalmentajia, osa juoksuvalmentajia osa ravintovalmennukset asiantuntijoita ja niin edelleen. Voisipa joku kutsua tätä vaikka kilpailuksi, kun taas oma henkilökohtainen mielipide on, että apua tarvitsevia ihmisiä on niin paljon että enemmänkin tälle alalle vielä mahtuisi. Omat valmennettavat ovat tällä hetkellä pääasiassa kunto-ja terveysliikkujia. Oma tausta ammattimaisen urheilun puolelta, muuttaminen urheilun vuoksi teini-ikäisenä toiselle puolelle Suomea sekä tiukka elämänkoulu kauppiaana antaa minulle myös mahdollisuudet valmentaa hieman enemmän tosissaan olevia urheilijoita. Fakta kuitenkin on se, että suurin bisnes liikkuu tavallisten kuluttajien keskuudessa ja urheiluseuroilla on harvoin mahdollista panostaa valmennukseen niin paljoa että se olisi yrittäjällä välttämättä kovin kannattavaa toimintaa ja kun tätä työkseen tekee niin aina ei kannata tehdä hyväntekeväisyyttä vaikka se olisi kuinka kivaa.
Minkälaisiin tarpeisiin valmentaja voisi sopia?
Valmennussuhteessa yleensä kaikilla on hyvin erilaiset lähtökohdat, odotukset , tavoitteet ja haasteet.
Kaikilla ei tarvitse olla mitään maagista tavoitetta kuten maratonin juoksu tai 20kg painonpudotus. Tavoitteissahan ei ole mitään väärää, mutta jos sinulla on kovin monta tavoitetta elämässä samaan aikaan päällä niin yleensä niistä kaikista pitäminen kiinni samanaikaisesti ei onnistu. Muistan ikuisesti oman urheilu-urani aikaan osuneet omat häät, voin valehtelematta sanoa, etten laittanut niihin juuri tikkua ristiin sillä urheilu vei lähes kaiken aikani. Osuin kuitenkin oikeana päivänä kirkkoon ja kaikki meni muutenkin hyvin:).
Oman urheilu-urani huippuhetkiä MM-pronssi vuonna 2008.
Terveyden kannalta tavoite olla terve ja jaksaa arkea niin työssä- kuin vapaa-ajalla on ainakin itselleni tällä hetkellä tärkein ”tavoite” ja sen takia liikun monipuolisesti 5-6krt/viikossa ja pyrin syömään järkevästi, nukkumaan riittävästi sekä ottaa välillä pieniä irtiottoja esimerkiksi mökkeilemällä tai ihan vain sohvalla löhöämällä.
Oikein hyvää syksyn alkua teille kaikille,
Piia
