Minkälainen on hyvä valmentaja?
13/07/2016
Mistä tunnet sä ystävän?
07/02/2017
Show all

Elämä opettaa – on vain otettava opiksi

Eletään vuoden  2012 juhannusta. Olemme mieheni kanssa juuri päässeet Vuokattiin juhannuksen viettoon kun puhelin pirahtaa ja soittajana on työntekijämme joka kertoo sairastuneensa, eikä pääse seuraavana päivänä töihin. Loma oli meillä aika odotettu kun lähes 4kk olimme tehneet omassa urheilukaupassamme töitä ilman ainoatakaan vapaapäivää, työpäivien pituuden olleessa noin 10-12h.

Maailmani oli romahtaa tuosta näin jälkeinpäin mitättömästä puhelinsoitosta. Toimimme urheilukauppiaana Vantaalla ja  kauppaan jääneet työntekijämme  eivät olisi pärjänneet kolmestaan, sillä paikkana Tikkurila oli sellainen, että pelkästään narkomaaneja sekä varastelevia ”asiakkaita” oli sen verran paljon, että jo työntekijöidemme turvallisuuden vuoksi alimiehitys oli ilmeinen.

Onneksi tuon juhannuksen pelasti ystävämme, jonka onnistui saada erittäin pätevä ja omatoiminen ihminen töihin  ja niin meidän kolmen päivän miniloma saattoi jatkua.

Myynti ei lähtenyt käyntiin ihan kuten olimme budjetoineet, niin mitäpäs muutakaan uusi kokematon kauppiaspariskunta  tekee kun ajattelee, että kun teen vielä vähän enemmän ja vielä vähän enemmän itse niin kyllä se jossakin vaiheessa helpottaa.  Sunnuntait olimme aina kahdestaan sillä tuplapalkka henkilökunnalle sunnuntaisin yhdistettynä  työvuorojen järkevään pyörittämiseen  arkisin olisi ollut melko haastavaa. Noin 80h työviikot eivät lopulta tuntuneet mukamas missään.

Sitten se helvetin talvi: en muista että olisin koskaan sitä ennen tai sen jälkeen selannut yhtä tiuhasti säätiedotuksia että tuleeko lunta vai ei ja eihän sitä aina tullut ja meidän sukset olivat päivästä toiseen vähän liiankin hyvässä rivissä:).

Olen monta kertaa jälkikäteen miettinyt, että miten ihmeessä jaksomme tuota n, 2,5v ajan ja löytänyt siihen neljä selkeää syytä:

  1. Yhteispeli mieheni kanssa. Olimme olleet yhdessä noin 5 vuotta ja puhuneet alusta asti hyvinkin paljon ja suoraan. Asioita ei jätetty sanomatta hyvässä eikä pahassa. Olen myös yhä sitä mieltä, että hän on ainoa jonka kanssa voisin yhteistä bisnestä jatkossakin pyörittää sillä kunnioitus, luotto ja rakkaus ovat niin läsnä.
  2. Joukkueurheilussa opittu paineen sietokyky, kurinalaisuus sekä itsekriittisyys. Molemmilta löytyi joukkueurheilutausta ja nuorena pääsy aikuisten joukkueisiin tahoillaan joka on kuitenkin melkoinen elämänkoulu kenelle tahansa.
  3. Liikunta koko tuon tiukankin ajan: eli jaksoimme liikkua koko ajan lähes päivittäin , mutta vähintään 5kertaa viikossa. Eli aina aamuisin ennen töihin menoa joko hölkkää, fillarointia ( myös työmatkafillarointia), salia tai mikä milloinkin tuntui parhaalta. Se hyvän olon tunne mikä siitä tuli antoi meille taas voimia ja uskoa huomiseen.
  4. Nukkuminen: Olin iltaisin aina niin puhki, että minkäänlaisia uniongelmia ei ollut. Ymmärsin jotenkin jo tuolloin että sitä sähköpostia ei laiteta omaan puhelimeen vaan pidetään meilit siellä työkoneella,  joten iltaisin ja öisin ei tullut meilejä selattua.

Miksi sitten näitä asioita tässä nyt pyörittelen?

Tällä hetkellä yritän opettaa näitä asioita  omille asiakkailleni. Aina tulee sairaslomia jotka sinun pitäisi tuurata, aina tulee yllättäviä ylitöitä, aina välillä on kiire ja aina välillä kaikki ei mene kuten olet ajatellut joten yritän opettaa ihmiset ajattelemaan itsekkäämmin ja asettamaan heidät tärkeämmäksi omassa arvoasteikossaan. Toivon että ihmiset yrittäisivät puhua kotona mahdollisista ongelmista ennen kuin ne räjähtävät käsiin.  Yritetään saada mahdollisemman useasti kunnon yöunet sillä kaikki asiat näyttävät väsyneenä kurjemmalta kuin todellisuudessa ovatkaan. Yritetään ottaa mahdollisimman vähän stressiä sellaisista asioista ( kuten lumettomuudesta) johon me emme voi vaikuttaa.

Miten sitten nuo voisi onnistua?

  1. Suunnittele joka perjantai seuraavan viikon aikataulu ja pyri pysymään siinä. Analysoi jos et pysy- oliko se sen arvoista?
  2. Nuku ja yritä pitää mahdollisemman hyvä rytmi myös vapaapäivinä tai viikonloppuna, jotta maanantait ja tiistait eivät olisi ”ohipäiviä” jolloin et saa mitään  tehtyä ja kaikki vaan väsyttää ja ärsyttää.
  3. Opi sanomaan ”ei”- on yllättävän vaikeaa.
  4. Liiku juuri niitä liikuntamuotoja jotka sinulle ovat mielekkäitä. Kaikkien ei tarvitse juosta, vuorikiipeillä, käydä salilla tai rossfitissä. Vaihtoehtoja on monia.
  5. Kerää ympärillesi läheiset, jotka puhuvat kanssasi samaa kieltä ja pidä palaveria tasaisin väliajoin, oletteko edelleen samaa mieltä suunnasta johon olette menossa.

-Aurinkoista syksyä teille kaikille

 

 

 

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ratkaise laskutehtävä vielä ennen kommentin lähettämistä *