Tykkään tehdä näitä pohdintoja urheiluaikojeni ja ”normaali” elämän eriäväisyyksistä ja toisaalta yhtäläisyyksistä. Seuraavassa pohdin nimenomaan näitä yhtäläisyyksiä.

Ollessani muutaman vuoden naisten jääkiekkomaajoukkueen leireillä, joita oli kauden aikana ( syys-huhtikuu) keskimäärin kerran kuukaudessa 3-10 päivää kerrallaan niin puhuimme siellä useasti että ”arki ratkaisee”. Tällä tarkoitimme sitä, että vaikka jokainen pelaaja laittaisi leirillä ihan parastaan ja harjoittelisi kuinka hyvin niin vain ja ainoastaan sillä työllä, jonka jokainen pelaaja tekee omassa arjessaan siellä kotona ja omassa seurajoukkueen ( minun tapauksessa Espoon Bluesissa), ratkaisee sen pärjäämmekö  kansainvälisillä kentillä ja saavutammeko sekä joukkueena, että yksilönä lajin ”mahtimaita” Kanadaa tai Yhdysvaltoja. Jokaisen pelaajan pitää luoda omaan arkeensa sellaiset olosuhteet, jossa opinnot tai työ, vapaa-aika, harjoittelu, ravinto, lepo ja perhe-elämä mahdollistavat parhaan mahdollisen kombinaation urheilijana kehittymiselle.

Tänä päivänä kun teen töitä sekä urheilijoiden, että kuntoilijoiden kanssa, niin olen huomannut taas miettiväni heidän kanssaan näitä ihan samoja asioita. Kuntoilijan kohdalla tuo kaikki edellä kirjoittamani toteutuu ihan samalla tavalla. Otetaan yksinkertainen esimerkki:

Valmennukseeni tulee 35-vuotias, kahden pienen lapsen äiti, joka käy normaalisti töissä. Tavoitteena on saada painoa alemmas kun sitä on vähän ylimääräistä ja lisäksi selkä- ja hartiakipuja, jotka ovat tulleet istumatyöstä sekä lasten kantamisesta sylissä. Tietenkin pieni ylipaino vie mahdollisesti vielä lisää edellä mainittuja vaivoja, kun nivelten päällä on kova kuorma.

Aloitamme 3kk projektin, jolloin näemme toisiamme kerran viikossa. Harjoittelumme perustuu pitkälti Fustra-metodiin, jossa pyrimme avaamaan kehon etupuolen lihaksia, jotka ovat istumatyön ja lasten kantamisen sekä rattaiden työntämisen (jokainenhan on  nähnyt ulkona vanhempia jotka ovat melkeinpä naama kiinni asfaltissa, kun työntävät pieniä lapsia ja 3-4ostoskassia mäkeä ylös:) vuoksi kiristyneet. Vahvistamme lisäksi keskivartalon syviä lihaksia jotta jaksaisimme kannatella kehoamme oikeassa asennossa koko päivän. Asiakkaani treenaa siis kanssani 1h viikossa, istuu jo työssä ollessaan n. 35h viikossa ja lisäksi vielä istuu 5h viikossa työmatkoja auton ratissa ja vielä 10-15h viikossa istuu kotona TV:n tai läppärin parissa niin yhteensä tuota istumista hartiat ja selkä ”lysyssä” on melko paljon. Asiakas on ensimmäisessä tapaamisessa hämmästynyt, kun ehdotan hänelle pitkää yhteistyötä kanssani, sillä hän olettaa että kun kerran hän käy jumppaamassa niin sitten kaikki on ok.

Jos asiakkaan ainoa muutos edelliseen ”elämään” on siis se, että hän treenaa kanssani 1h viikossa , mutta jos emme edelleenkään tee muutoksia sinne omaan arkeen ”arki ratkaisee” ajatuksella niin meillä on todella pitkä matka kuljettavana.  Edelleenkään en  tarkoita räkä poskella harjoittelua vaan mahdollisesti 3-4 reipasta kävelylenkkiä niin , että tulee hiki ja hengästyy ja näiden lisäksi omatoimista Fustra-treeniä kotona. Näiden muutosten vuoksi tulevaisuutemme näyttää jo paljon valoisemmalta.Tämän lisäksi asiakas hankkii työtuoliksi esimerkiksi jumppapallon ja istuukin osan päivästä tälläisen pallon päällä.

Harva kuntoilija kuntoilee ammatikseen ja velvoitteiden lisäksi on välillä myös kaikenlaisia kissanristiäisiä, joissa ainakin joskus on hyvä olla paikalla.  Nämä eivät missään tapauksessa kaada kenenkään kuntoiluviikkoa, eikä niistä kannata ottaa mitään stressiä.

Kuvitusasiakkaallani oli vielä vähän sitä ylipainoa. HÄNEN tavoitteenaan oli saada painoa pudotettua,  niin lisäämme vielä matkaan ruokavalion, jossa pidämme säännöllisen ateriarytmin, juomme vettä sekä nautimme riittävästi kasviksia ja hedelmiä, unohtamatta pieniä herkkuhetkiä silloin tällöin, menemme varmasti kohti parempaa arkea vuonna 2016.

Mitä siis halusin kertoa?

• Tee pieniä mutta itsesi kannalta järkeviä muutoksia jos todella haluat niitä.
• Jokaisen on lopulta itse tehtävä se työ, vaikka valmentaja seisoisi päällään se ei auta, jos ei itse ole valmis tekemään muutoksia, valmentajan tehtävä on mielestäni motivoida asiakasta ja varmistaa liikkeiden oikea ja turvallinen suoritustekniikka.
• Muista että elämässä on muitakin asioita kuin liikunta ja ruoka.
• Anna itsellesi aikaa, jotta voit onnistua.

Sporttista joulun odotusta,